Vihollisen nimissä tehdyissä hyökkäyksissä
ei ole mitään uutta

Olli Tammilehto, tutkija

Kansalaisten enemmistöä on vaikea saada hyväksymään itsensä tai lastensa tapattamista valtion valtapyrkimysten vuoksi, joten hyökkäyssodat on väärennettävä puolustukselliseksi. Hitlerin valtaannousua junailleen valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin mukaan sotavalmius voidaan luoda seuraavasti: ”Se on helppoa. Riittää, kun kerrotaan ihmisille, että heitä vastaan on hyökätty ja tuomitaan rauhantekijät epäisänmaallisesta toiminnasta, joka saattaa maan vaaraan.”

Sotia on siksi tavallista aloittaa provosoimalla vastapuolta tahallaan tai sitten lavastetulla tai luulotellulla hyökkäyksellä, josta syytetään vihollista. Suomalaisille tuttu tapaus on Neuvostoliiton 26.11.1939 ampumiksi osoitetut Mainilan laukaukset, joista se syytti Suomea ja joita se käytti verukkeena talvisodan aloittamiseen. Valtiopäivätalon poltosta seurannut kiihko ja poikkeustila mahdollistivat natsien diktatuurin pystyttämisen. Hitler perusteli Puolan miehistystä väitteellä, että puolalaiset olivat hyökänneet saksalaista radioasemaa vastaan. Todellisuudessa saksalaiset itse lavastivat tämän hyökkäyksen mm. puolalaiseen univormuun puetun keskitysleirivangin avulla.

Myös USA on aloittanut monet sotansa tämän tyyppisten verukkeiden pohjalla. Tunnetuin esimerkki on Tonkinin lahden välikohtaus, jota käytettiin perusteena Vietnamin sodan aloittamiseen. Julkistetut asiakirjat todistavat, ettei pohjoisvietnamilainen torpedoalus todellisuudessa koskaan hyökännyt amerikkalaista hävittäjää vastaan.[1]

Esimerkin epäonnistuneesta lavastetusta operaatiosta tarjoaa amerikkalaisen tiedustelulaiva USS Libertyn tapaus. Israel hyökkäsi kuuden päivän sodan aikana vuonna 1967 tätä kansainvälisillä vesillä ollutta alusta vastaan hävittäjin ja torpedoin ja sen radioliikennettä häiriten. Hyökkäys kesti tuntikausia. Lähistöllä olleelta amerikkalaiselta lentotukialukselta lähetettiin hävittäjiä puolustamaan USS Libertyä. Ne kuitenkin kutsuttiin takaisin presidentti Lyndon B. Johnsonin määräyksestä. Jos alus olisi uponnut, siitä olisi syytetty Egyptiä, johon Yhdysvallat oli valmistautunut hyökkäämään. Neuvostoliittolaisen vakoilualuksen ilmaantuminen tarkkailemaan hyökkäystä sai kuitenkin israelilaiset vetäytymään, ja USS Liberty pääsi omiensa luokse turvaan. Kymmenittäin merimiehiä kuoli hyökkäyksessä, ja eloonjääneet komennettiin vaikenemaan. Virallisesti tapaus sovittiin "erehdykseksi".

Pommi-isku berliiniläiseen La Belle -diskoon vuonna 1986, jossa kuoli kaksi amerikkalaista sotilasta, tarjosi USA:lle tekosyyn Libyan pommituksiin. Vuonna 1998 esitetyssä saksalaisessa TV-dokumentissa osoitettiin, että monet epäillyistä olivat CIA:n ja Mossadin agentteja.[2]

Italialaisissa oikeudenkäynneissä paljastuneessa operaatio Gladiossa läntiset tiedustelupalvelut osallistuivat vasemmiston syyksi sälytettyihin terrori-iskuihin kylmän sodan Euroopassa, kuten mm. historioitsija Daniele Ganser on osoittanut teoksessaan Naton salaiset armeijat: operaatio Gladio ja terrorismi Länsi-Euroopassa (2005). Toimintaa johdettiin Pentagonista ja Brysselistä sijainneesta päämajasta, Britannian SAS koulutti erikoisjoukot ja Italian sotilaallinen tiedustelupalvelu koordinoi toimintaa käyttäen terroritekojen toteutuksessa soluttamiaan äärioikeistolaisia järjestöjä. Tuhoisimmassa operaatio Gladion iskussa Bolognan rautatieasemalla vuonna 1980 kuoli 85 ihmistä.[3]

Tästä politiikasta käytettiin nimitystä ”jännitteen strategia”. Sen tarkoitus oli terrorismista elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitun Vincenzo Vinciguerran mukaan saada kansalaiset kääntymään valtion puoleen saadakseen lisää turvallisuutta.

Italiassa, Belgiassa ja Sveitsissä yritettiin selvittää näitä tapahtumia parlamentaaristen tutkimuskomiteoiden avulla, mutta tulokset jäivät vaatimattomiksi: tutkimukset kohtasivat vaikenemisen muurin maiden tiedustelupalveluiden vedotessa mm. vaitiolosopimuksiinsa CIA:n kanssa.

Tiedonvapauslain nojalla julkisuuteen saadut asiakirjat kertovat, että vuonna 1962 USA suunnitteli kuubalaisten nimissä tehtyjä terroritekoja, joilla saataisiin syy hyökätä Kuubaan. Tämä “Operaatio Northwoods” olisi sisältänyt mm. kuubalaispakolaisten veneen upottamisen, amerikkalaisen matkustajakoneen kaappauksen ja amerikkalaisen matkustajakoneen alasampumisen vale-Migillä. Jo 1960-luvun alkupuolella siis suunniteltiin lähes syyskuun 11:nnen laajuista operaatiota.[4]

 

 


YLÖS