PÄÄSIVU


The Open Civil Engineering Journal, 2008 / 2, ss. 35-40
Linkki alkuperäiseen artikkeliin

Tämä käännös word-dokumenttina                

Steven E. Jones, Frank M. Legge, Kevin E. Ryan, Anthony F. Szamboti ja James R Gourley:

WTC:N TUHOUTUMINEN: 14 KOHTAA, JOISTA OLEMME YHTÄ MIELTÄ HALLITUKSEN VIRALLISTEN RAPORTTIEN KANSSA

 

 

Tiivistelmä

Yhdysvaltain hätätilavirasto FEMAn ja kansallisen standardi- ja teknologialaitos NISTin raportit muodostavat virallisen selonteon World Trade Centerin tuhosta 11. syyskuuta 2001. Tällä kirjoituksella haluamme luoda perustan rakentavalle keskustelulle ja yhteisymmärrykselle keskittymällä niihin osa-alueisiin, joilla meillä on yhteistä FEMAn ja NISTin kanssa, samalla kun osoitamme vääräksi useita yleisiä uskomuksia WTC:n romahduksista.

Avainsanat: World Trade Center, 11.9.2001, täydellinen luhistuminen, ”pannukakkuteoria”, liikemäärän säilyminen, jäämät

JOHDANTO

11. syyskuuta 2001 lentokoneet törmäsivät WTC:n kaksoistorneihin. Kahden tunnin kuluessa nämä pilvenpiirtäjät tuhoutuivat täydellisesti lähes vapaan pudotuksen nopeudella, ja kolmas pilvenpiirtäjä (WTC 7), johon ei osunut lentokonetta, romahti noin seitsemän tuntia myöhemmin, klo 17:20.

Yhdysvaltain kongressi antoi erityisesti kansalliselle standardi- ja teknologialaitokselle (NIST, National Institute of Standards and Technology) tehtäväksi ”määrittää miksi ja miten WTC 1 ja WTC 2 romahtivat lentokoneiden törmäysten seurauksena sekä miksi ja miten WTC 7 romahti” [1]. Liittovaltion hätätilavirasto (FEMA) toimi samassa tarkoituksessa tutkiessaan aikaisemmin näitä järkyttäviä romahduksia [2]. NIST ja FEMA eivät saaneet ohjetta selvittää, miten tulipalot olivat luhistumisten erityisenä syynä, mutta molemmat kuitenkin ilmeisesti ottivat tämän rajoitetun lähestymistavan jättäen avoimiksi joukon kysymyksiä. Tavoitteemme on tässä rakentaa perusta tieteelliselle keskustelulle luettelemalla ne osa-alueet, joilla olemme yhtä mieltä NISTin ja FEMAn kanssa. WTC:n tuhoutumiseen johtaneiden mekanismien selvittäminen avaa tutkijoille ja insinööreille mahdollisuuden luoda samanlaisia rakennuksia käyttäville ihmisille turvallisemman ympäristön ja auttaa palomiehiä, jotka vaarantavat henkensä yrittäessään pelastaa toisia.

 

KESKUSTELU

1. Kysymys WTC 7:n luhistumisesta

FEMA: ”WTC 7:n tulipalojen erityispiirteet ja se, miten ne aiheuttivat rakennuksen luhistumisen, ovat edelleen tuntemattomia. Vaikka dieselpolttoaineen kokonaismäärä rakennuksessa muodosti massiivisen energiapotentiaalin, on parhaankin hypoteesin toteutumisen todennäköisyys vain pieni. Lisää tutkimusta, selvityksiä ja analyyseja tarvitaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. [2]”

FEMA analysoi WTC:n rakennuksen numero 7 merkillistä luhistumista. Se oli 47-kerroksinen pilvenpiirtäjä, joka luhistui seitsemän tuntia toisen tornin luhistumisen jälkeen, vaikka siihen ei osunut lentokonetta. Olemme todellakin samaa mieltä siitä, että FEMAn parhaan tulipaloon perustuvan hypoteesin ”toteutumisen todennäköisyys on vain pieni”. NISTin lopullinen raportti WTC 7:sta on paljon myöhässä ja sitä on malttamattomasti odotettu [3]. Ilmeisesti on vaikeaa täysin selittää WTC 7:n täydellistä ja nopeaa luhistumista pelkästään tulipaloihin perustuvan hypoteesin avulla.

Suom. huom: NIST julkaisi WTC-7:ää koskevan raporttinsa lopulta elokuussa 2008.

2. Tornien kyky kestää suihkukoneen törmäys

FEMA: ”WTC-tornit oli suunniteltu kestämään läheiselle lentokentälle laskeutumaan pyrkivän Boeing 707 -koneen törmääminen onnettomuuden sattuessa...” [2]

NIST: ”Sekä WTC 1 että WTC 2 olivat vakaita lentokoneiden törmäysten jälkeen; WTC 1 pysyi pystyssä 102 ja WTC 2 56 minuuttia. Kokonaisanalyysit, joissa törmäysten rakenteisiin aiheuttama vaurio oli huomioitu, osoittivat, että molemmilla torneilla oli huomattavasti varakapasiteettia .” [4]

Kyllä, olemme samaa mieltä, kuten myös aikaisemmin julkaistut selostukset: ”World Trade Centerin 110-kerroksiset tornit oli suunniteltu kestämän kokonaisuutena suuren liikennelentokoneen vaakasuora törmäys. Miksi siis täydellinen luhistuminen tapahtui?” [5]

John Skilling, WTC-tornien johtava rakennesuunnitteluinsinööri, antoi haastattelun vuonna 1993 vähän sen jälkeen kun kuorma-autoon sijoitettu pommi oli räjähtänyt pohjoistornissa:

”Tarkastelimme kaikkia mahdollisia tapauksia, jotka voisivat sattua rakennuksille, jopa lentokoneen törmäystä seinään”, sanoi John skillling, vastaava rakenneinsinööri...

Huolestuneina Empire State Buildingiin törmänneen lentokoneen tapauksesta [joka ei aiheuttanut rakennuksen sortumista] Skillingin työryhmä suoritti analyysin, joka osoitti, että tornit kestäisivät Boeing 707 -koneen törmäämisen.

”Analyysimme osoitti, että suurimman ongelman muodostaisi se, että kaikki polttoaine (lentokoneesta) valuisi rakennukseen. Seuraisi kauhea tulipalo. Paljon ihmisiä kuolisi”, hän sanoi. ”Rakennuksen runko olisi silti paikallaan.”

Skilling, tunnustettu korkeiden rakennusten asiantuntija, ei usko, että 200 paunan autopommi kaataisi World Trade Centerin tornin tai aiheuttaisi sille vakaavaa rakennevauriota. Kantavat pilarit ovat lähekkäin ja vaikka useita niistä tuhoutuisi, muut kantaisivat kuorman.

Vaikka Skilling ei ole räjähdeasiantuntija, hän sanoo, että on henkilöitä, jotka tietävät tarpeeksi rakennusten tuhoamisesta voidakseen romahduttaa World Trade Centerin.

”Voin kuvitella, että jos antaisit tuon alan huippuasiantuntijalle toimeksi purkaa nämä rakennukset räjähteillä, voisin lyödä vetoa, että hän pystyisi tekemään sen.” [6]

Skillingin työryhmä siis osoitti, että matkustajasuihkukone ei aiheuttaisi World Trade Centerin luhistumista, aivan kuten Empire State Buildingkaan ei romahtanut lentokoneen törmäyksen vuoksi, ja hän selitti, että purkutyön asiantuntija voisi tuhota rakennukset käyttäen räjähteitä. Toteamme olevamme yhtä mieltä tästä.

3. Pannukakkuteoria ei saa tukea

NIST: ”NISTin tulokset eivät tue romahdusta koskevaa ”pannukakkuteoriaa”, joka edellyttää WTC-tornien lattiarakenteiden progressiivista (alas asti jatkunutta) pettämistä...Näin ollen välipohjat eivät pettäneet progressiivisesti aiheuttaen pannukakkuilmiön.” [3]

Yhdymme tähän: ”Pannukakkuromahdusteoria” on virheellinen ja pitäisi hylätä. Tämä teoria romahduksista esitettiin FEMAn varhaisemmassa raportissa ja sitä tuettiin NOVAn tuottamassa dokumentissa ”Miksi tornit luhistuivat”. [7] ”Pannukakkuromahdusteoriaa” ja muita hylättyjä ideoita markkinoidaan voimakkaasti Popular Mechanics -lehden artikkelissa. [8][9] Me sen sijaan olemme yhtä mieltä NIST:n kanssa siitä, että ”pannukakkuteoria” ei ole tieteellisesti kestävä ja että se pitäisi jättää pois WTC-tornien ja WTC 7:n tuhoa koskevista vakavista keskusteluista.

4. Massiiviset keskuspilarit

NIST: ”Kuten edellä on todettu, keskuspilarit oli suunniteltu kantamaan noin 50 % painovoimakuormista” [4]. ”Tornien yläosan tukipalkisto sitoi ytimen tornin ulkoseiniin ja siksi rakennus pystyi vastustamaan lentokoneen törmäyksen ja sitä seuranneen tulipalon vaikutuksia paljon kauemmin – minkä ansiosta suuri joukko torneissa olleita ihmisiä saattoi poistua turvallisesti.” [10]

”Pacific Car and Foundry Seattlessa, Washingtonissa, oli valmistanut ulkoseinien tiheäväliset pylväspaneelit, jotka antoivat rakennuksille niiden välittömästi tunnistettavan muodon. Stanray Pacific Los Angelesista oli valmistanut valtavat koteloprofiiliset pilarit, joissa oli leveät liitoslaipat. Ne muodostivat pilariston ytimen... Ydin, joka kantoi pääosan painovoimakuormista, oli rakennettu yhdistämällä massiivisia kotelopalkkeja, jotka oli tehty kolmen kerroksen korkuisista ja raskaista valssatuista profiiliteräslevyistä.” ”Keskipilarit oli suunniteltu kantamaan rakennuksen painovoimakuormat ja ne oli kuormitettu suunnilleen 50 prosenttiin asti niiden kapasiteetista ennen lentokonetörmäystä... ulkoseinien pylväät oli kuormitettu vain noin 20 prosenttiin asti niiden kapasiteetista ennen lentokoneen iskua. [11]

Olemme täysin samaa mieltä siitä, että WTC-tornien ytimessä oli ”massiiviset” yhteen kytketyt teräspilarit ulkoseinien pilareiden lisäksi. Keskuspilarit kantoivat suuren osan painovoimakuormista, joten tornit EIVÄT olleet onttoja. Kuitenkin väärä käsitys torneista ”onttoina putkina”, joiden välipohjia kannattelivat vain ulkokehän pilarit, näyttää tulleen laajalti hyväksytyksi. Esimerkiksi eräs rakennustekniikan emeritusprofessori on esittänyt kantanaan: ”Tornien rakenne oli ainutlaatuinen sikäli, että kantava teräsrakenne muodostui kaikkiin neljään ulkoseinään lähekkäin sijoitetuista pylväistä. Tuloksena oli putkea muistuttava rakenne...” [12]

Tosiasiassa tornien rakenteeseen kuului olennaisesti kantava ydinrakenne sekä ulkokehän pylväikkö – ja tässä kohdassa olemme yhteisymmärryksessä NISTin kanssa kumoamassa yleisiä harhakäsityksiä.

5. Käytännöllisesti katsoen vapaa pudotus

NIST: [Kysymys:] ”Miten on mahdollista, että WTC-tornit luhistuivat vain 11 sekunnissa (WTC 1) ja 9 sekunnissa (WTC 2) – nopeuksilla, jotka vastaavat likimain pallon putoamisnopeutta samalta korkeudelta tyhjiössä (jossa ei ole ilmanvastusta)? [Vastaus:] Kuten on selvitetty NCSTAR 1:n osassa 6.1.14, nämä luhistumisajat osoittavat, että ”...luhistumisen alkamiskohdan alapuolinen rakenne tarjosi minimaalisen vastuksen törmäyskohdassa ja sen yläpuolella olleen rakennusmassan putoamiselle. Potentiaalienergia, joka vapautui suuren rakennusmassan liikkuessa alaspäin, oli paljon suurempi kuin alapuolisen, ehjän rakenteen kyky absorboida tuota energiaa muodonmuutosenergiana. Koska luhistumisen alkukohdan alapuolella olleet kerrokset tarjosivat vain vähän vastusta putoavalle rakennusmassalle, jolla oli valtava energia, rakennuksen yläosa tuli alas olennaisesti vapaassa pudotuksessa, kuten videoista nähdään” [3].

Hyväksymme tämän osittain. Rakennus ”tuli alas olennaisesti vapaassa pudotuksessa, kuten videoista nähdään”. Tämä on tärkeä lähtökohta. (Näkyvyyttä haittaavien pölypilvien vuoksi on vaikea määrittää tarkkoja pudotusaikoja, mutta sanonta, että rakennukset ”tulivat alas olennaisesti vapaassa pudotuksesessa”, näyttää oikealta kun tarkastellaan kiihtyvyyksiä WTC-tornien ja myös WTC 7:n osalta. [13,14]

Edelleen olemme samaa mieltä NIST:n kanssa siitä, että ”luhistumisen alkukohdan alapuolella olleet kerrokset tarjosivat vain vähän vastusta”, mutta me kysymme: miten tämä oli mahdollista? NIST mainitsee ”muodonmuutosenergian”, jonka on tornien valtavien pilareiden vuoksi täytynyt olla huomattavan suuri, ja heidän olisi pitänyt esittää siitä määrällinen arvio (mitä he eivät tehneet) voidakseen väittää, että alapuolinen ”ehjä rakenne” ei merkittävästi hidastaisi liikettä.

Tämän lisäksi NIST ilmeisesti jättää huomiotta erään fysiikan peruslain, nimittäin liikemäärän säilymisen lain, kun se käsittelee monisanaisesti molempien tornien ainutlaatuista ”vapaan pudotuksen” kaltaista luhistumista. Tämä fysiikan laki merkitsee, että tiellä olevan satojen tuhansien tonnien materiaalimäärän täytyy massansa vuoksi hidastaa ylemmän osan liikettä, riippumatta muodon muutoksesta, joka voi vain hidastaa putoamista edelleen. (Sekä energian että liikemäärän on säilyttävä.)

Julkaistuissa artikkeleissa on esitetty, että tämä NISTin laiminlyönti (lähes vapaata pudotusta vastaavien nopeuksien selittämättä jättäminen) on merkittävä puute heidän analyysissaan. [13,14] NIST ei ota huomioon mahdollista hallittua tuhoamista, jolla rakennukset voidaan saada luhistumaan täydellisesti lähes vapaan pudotuksen nopeudella poistamalla materiaali tieltä räjähteiden avulla. On siis olemassa vaihtoehtoinen selitys, joka sopii yhteen havaintojen kanssa rikkomatta fysiikan lakeja. Uskoisimme olevamme samaa mieltä siitä, että havaittu tuhoutuminen lähes vapaan pudotuksen nopeudella on hallitun tuhoamisen ominaispiirre ja että sen vuoksi hallittu tuhoaminen on yksi mahdollinen tapa saavuttaa täydellinen luhistuminen lähes vapaan pudotuksen nopeudella. Sitten meitä kiinnostaa NISTin laskelmissa se, miten he selittävät lähes vapaata pudotusta vastaavat luhistumisnopeudet ilman räjähteitä.

Odotamme NISTiltä kaikkien kolmen WTC-pilvenpiirtäjän nopealle ja täydelliselle tuhoutumiselle 11.9.2001 selitystä, joka täyttää liikemäärän ja energian säilymisen vaatimuksen, tai sellaisten vaihtoehtoisten hypoteesien esittämistä, jotka ovat sopusoinnussa energian ja liikemäärän säilymisen kanssa näissä lähes vapaan pudotuksen kaltaisissa tapauksissa.

6. Palonkestokokeet: ei luhistumista

NIST: ”NIST sopi Underwriters Laboratories Inc:n kanssa kokeiden suorittamisesta sen selvittämiseksi, miten senkaltaiset tukiristikot, joita käytettiin WTC-torneissa, kestivät tulipaloja... Kaikki neljä koekappaletta kestivät suurimman suunnitellun kuorman noin kahden tunnin ajan ilman romahduksia... Tutkijaryhmä oli varovainen harkitessaan näiden tulosten käyttämistä suoraan luhistumishypoteesien muotoilemisessa. Koetulosten esiin nostamien mittakaavakysymysten lisäksi tulipalot torneissa 11.9.2001 ja niistä aiheutunut rasitus välipohjarakenteille olivat olennaisesti erilaiset kuin olosuhteet koeuuneissa. Silti [empiiriset koe]tulokset osoittivat, että tämäntyyppinen kokoonpano pystyi kantamaan suuren painovoimakuorman romahtamatta huomattavan pitkän ajan suhteessa tulipalojen kestoon missä tahansa kohdassa syyskuun 11. päivänä.” [4]

Hyväksymme, että NIST suoritti todelliset palonkestokokeet ja että kaikki neljä tukiristikkoa kestivät nämä kokeet romahtamatta. Olemme myös samaa mieltä siitä, että tulipalot torneissa syyskuun 11. päivänä olivat ”olennaisesti erilaiset kuin olosuhteet koeuuneissa”; koeuunit olivat kuumemmat ja paloivat kauemmin. NISTin voisi ajatella haluavan tehdä sarjan erilaisia kokeita pyrkiessään kehittämään uusia hypoteeseja luhistumisen alkamisesta.

Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole mitään fysikaalista näyttöä todellisista palonkestokokeista, joka tukisi ajatusta täydellisestä, tulipalon aiheuttamasta luhistumisesta. Päin vastoin nämä tosioloja vastaavat kokeet viittaavat siihen, että rakennusten ei olisi pitänyt luhistua täydellisesti. Lisäksi on satoja esimerkkejä tulipaloista korkeissa, teräsrunkoisissa rakennuksissa, ja täydellistä luhistumista ei ole koskaan tapahtunut.

”Mutta asiantuntijat sanoivat, että yksikään sen [WTC 7:n] kaltainen moderni, teräsrunkoinen korkea rakennus ei ole koskaan luhistunut kontrolloimattoman tulipalon vuoksi, ja insinöörit ovat yrittäneet selvittää, mitä tarkkaan ottaen tapahtui ja pitäisikö heidän olla huolissaan toisista samanlaisista rakennuksista ympäri maata. Vaikka paloeristeet oli tarkoitettu kestämään tavanomaisia tulipaloja vähintään kahden tunnin ajan, asiantuntijoiden mukaan ainoakaan WTC 7:n kokoinen rakennus, joka on käsitelty sellaisilla eristeillä, ei ole luhistunut tulipaloissa niiden kestosta riippumatta. Suurin osa kompleksin kolmesta muusta rakennuksesta, World Trade Center 4, 5 ja 6, pysyi pystyssä huolimatta monenlaisista vaurioista, tulipalot mukaan lukien. [15]”

Palotekniikan asiantuntija Norman Glover on samaa mieltä.

”Lähes kaikissa isoissa rakennuksissa esiintyy suuri tulipalo niiden käyttöiän kuluessa, Yksikään suurehko pilvenpiirtäjä ei ole koskaan luhistunut tulipalon vuoksi, WTC [itse] koki sellaisen tulipalon v. 1975, mutta rakennus kesti sen vähäisin vaurioin ja otettiin käyttöön korjausten jälkeen... [16]”

Kuitenkin kolme sellaista pilvenpiirtäjärakennusta (WTC 1, 2 ja 7) luhistui täydellisesti yhtenä ja samana päivänä, 11.9.2001, eikä niitä voitu korjata käyttökelpoisiksi. Tässä on paljon opittavaa.

7. Lyhytkestoiset tulipalot

NIST: ”Itse alkuperäiset lentopolttoainepalot kestivät enintään muutamia minuutteja.” [4] ”Missä tahansa paikassa 1000 celsiusasteen lähellä olleet [ilman, ei teräksen] lämpötilat kestivät noin 15–20 minuuttia. Muuna aikana laskennalliset lämpötilat olivat lähellä 500 celsiusastetta tai alhaisempia.” [4]

Olemme samaa mieltä. Mutta jos kerran tulipalot olivat lyhyitä ja paikallisia, miten molemmissa torneissa tapahtui äkillisesti alkanut rakenneteräksen pettäminen laajalla alueella ja miten luhistumiset saattoivat olla kaikissa kolmessa WTC-pilvenpiirtäjässä niin symmetriset ja täydelliset? [13,14,17] Toivomme keskustelua näistä kysymyksistä.

8. WTC:n tulipalot eivät sulattaneet terästä

NIST: ”Missään vaiheessa NIST ei ole raportoinut, että WTC-tornien teräs suli tulipalojen vuoksi. Teräksen sulamispiste on noin 1500 celsiusastetta (2800 fahrenheit-astetta). Normaalit rakennuspalot ja hiilivetypalot (esim. lentopolttoaine) saavat aikaan enintään 1100 celsiusasteen (2000 fahrenheit-asteen) lämpötilan. NIST raportoi 1000 celsiusasteen (1800 F) maksimilämpötiloista ylimmissä ilmakerroksissa WTC-torneissa (ks. esim. NCSTAR 1, kuviot 6–36)” [3]

Olemme samaa mieltä. Yhdymme tässä kohdassa myös professori Thomas Eagarin kantaan:

”Tuli on eniten väärinkäsityksiä aiheuttanut tekijä WTC:n luhistumisissa. Jopa tänään media raportoi (ja monet tiedemiehet uskovat), että teräs suli. Väitetään, että suihkumoottoripolttoaine palaa hyvin kuumasti, varsinkin jos polttoainetta on mukana paljon. Tämä ei ole totta... Tulen lämpötila WTC-paloissa ei ollut epätavallinen, ja se ei missään tapauksessa kyennyt sulattamaan terästä.”

Meillä on siis merkittävä yksimielisyys: WTC:n tulipalot eivät kyenneet sulattamaan terästä. Tietenkin NISTillä voi olla sitten vaikeuksia selittää sulaa materiaalia, jota virtasi etelätornista juuri ennen sen luhistumista, samoin kuin todisteita paljon korkeammista lämpötiloista kuin NIST:n raportoima 1100 celsiusastetta. [13] Tarjoudumme keskustelemaan havaittujen korkeiden lämpötilojen selityksistä.

9. WTC:n teräksisen todistusaineiston hävittäminen

NIST: ”NISTillä on 236 rakenneteräskappaletta World Trade Centerin (WTC) rakennuksista. Nämä kappaleet edustavat pientä osaa siitä valtavasta teräsmäärästä, joka tutkittiin eri keräilyalueilla, joille teräs lähetettiin kun WTC:n tontti raivattiin. Arviolta 0.25–0.5 prosenttia WTC:n rakentamisessa käytetystä 200 000 terästonnista säilytettiin.” ”WTC 7:n teräksen puuttuminen estää kokeet tuon rakennuksen alkuperäisellä materiaalilla.”

Näin ollen vain mitätön osa WTC-tornien teräksestä analysoitiin ja WTC 7:n terästä NIST ei tutkinut lainkaan. Mitä tapahtui lopulle rikospaikan teräksestä?

”Yli kolmen kuukauden ajan World Trade Centeristä peräisin olevaa terästä on paloiteltu ja paloitellaan edelleen ja myydään romuksi. Ratkaisevaa todistusaineistoa, joka voisi vastata moniin kysymyksiin pilvenpiirtäjien rakenteellisista ratkaisuista ja niiden suorituskyvystä palo-olosuhteissa, on merimatkalla Kiinaan eikä sitä ehkä koskaan nähdä Amerikassa ennen kuin ostatte seuraavan autonne.

Tuollainen todistusaineiston hävittäminen osoittaa valtion virkamiesten hämmästyttävää tietämättömyyttä tulipalojen aiheuttamien maailmanhistorian suurimpien rakennustuhojen perusteellisen tieteellisen tutkimuksen merkityksestä. Olen käynyt tarkoin läpi tulipalojen tutkimusta koskevan kansallisen standardimme, NFPA 921:n, mutta missään ei löydy poikkeusta, joka sallisi yli kymmenen kerroksen korkuisia rakennuksia koskevan todistusaineiston tuhoamisen.” [19]

Ja vaikka vain pieni osa teräksestä säilyi kokeita varten, on selvää, ”valtava määrä” WTC:n terästä tutkittiin joko NISTin toimesta tai sitä varten, ja näytteet oli valittu niiden NISTin tutkimuksen kannalta määritellyn merkityksen perusteella. [20]

Olemme samaa mieltä siitä, että vain ”pieni osa valtavasta teräsmäärästä” säästettiin ja loput kierrätettiin nopeasti. Se, että noin 99 prosenttia rikospaikan todistusaineistosta hävitettiin, oli epäilyttävää ja todennäköisesti laitonta. Toivottavasti voimme olla samaa mieltä tästä.

10. Epätavallisen kirkas liekki ja hehkuva neste (WTC 2)

NIST: ”Epätavallinen liekki näkyy tämän tulipesäkkeen sisällä. Ylemmässä valokuvassa (kuvio 9-44) erottuu selvästi hyvin kirkas liekki, joka poikkeaa ympäröivien liekkien tyypillisestä keltaisesta tai oranssista väristä ja tuottaa valkoisen savupilven. [4]”

”NIST raportoi (NCSTAR 1-5A), ettää juuri ennen klo 9:52 kirkas piste ilmaantui erään ikkunan yläosaan WTC 2:n 80. kerroksessa neljän ikkunan päässä pohjoissivun itäkulmasta ja sitä seurasi hehkuvan nesteen valuminen. Tätä valumista kesti arviolta neljä sekuntia. Monia sellaisia nestevalumia havaittiin tämän kohdan lähellä niiden seitsemän minuutin aikana, jotka edelsivät tämän tornin luhistumista.” [3]

Yhdymme tähän ja onnittelemme NISTiä siitä, että se on ottanut mukaan nämä havainnot ”epätavallisesta liekistä , joka tuotti valkoisen savupilven” [4] ja ”jota seurasi hehkuvan nesteen valuminen”, jolla oli ”oranssinvärinen hehku”. [3] Mitä tulee havaintoon ”hyvin kirkkas liekki... joka tuottaa valkoisen savupilven”, NIST itse asiassa sulkee pois palavan alumiinin, koska ”Alumiinin ei odoteta syttyvän normaalin tulipalon lämpötiloissa...” [3]

Jälleen olemme samaa mieltä.

Tämän hyvin kirkkaan liekin ja siihen liittyvän oranssinhehkuisen nesteen alkuperä jäävät avoimiksi kysymyksiksi NISTin raportissa. NIST avasi hyvin asianmukaisen tutkimuslinjan julkaisemalla nämä merkittävät vihjeet havaintojen joukosta [3,4] antaen tärkeän lähtökohdan jatkokeskustelulle, jota toivomme.

11. Teräksen altistuminen korkeille lämpötiloille ja rikin vaikutus

FEMA (erään Worchester Polytechnic Instituten tutkimusryhmän työn perusteella): ”Näyte 1 (WTC 7:stä)... Todisteita voimakkaasta korkean lämpötilan korroosiohyökkäyksestä teräksessä, sisältäen hapettumista ja sulfidoitumista sekä myöhempää intergranulaarista sulamista, oli selvästi näkyvissä pinnan läheisessä mikrorakenteessa... Näyte 2 (WTC 1:stä tai WTC 2:sta): Teräksen ohentumista ilmeni korkean lämpötilan korroosiossa johtuen hapettumisen ja sulfidoitumisen yhdistelmästä...Voimakas korrosio ja sitä seurannut eroosio näytteissä 1 ja 2 on hyvin epätavallinen ilmiö. Mitään selvää selitystä rikin lähteestä ei ole todettu... Tarvitaan yksityiskohtainen tutkimus tämän ilmiön mekanismeista.” [2]

Olemme samaa mieltä siitä, että fyysinen todistusaineisto osoittaa pitävästi ”voimakkaan korkean lämpötilan korroosiohyökkäyksen”, johon liittyi rikkiä. Tässä meillä on perusteet mielenkiintoiselle keskustelulle: miten ”erittäin korkeat lämpötilat” saavutettiin WTC-rakennuksissa? Mistä oli peräisin rikki, jolle teräs altistui näissä rakennuksissa? Vastaukset näihin kysymyksiin voivat auttaa meitä löytämään selityksen kaksoistornien ja WTC 7:n ”täydellisille luhistumisille”, jota me kaikki haemme.

WPI:n tutkijat julkaisivat tuloksensa [2,21] ja ehdottivat ”yksityiskohtaista tutkimusta” tästä ”korkean lämpötilan” ja ”hapettumisen ja sulfidoitumisen” tuottaneesta ilmiöstä.Kuitenkin NIST valitettavasti jätti nämä tulokset huomiotta myöhemmissä raporteissaan tornien tuhoutumisesta. [3,4] Se, että he eivät reagoineet tähän dokumentoituun poikkeamaan, on hämmästyttävä ilmiö sinänsä. Ehkä NIST selittää ja korjaa tämän laiminlyönnin tarkastelemalla korkean lämpötilan sulfidoitumishavaintoja WTC 7:n luhistumista koskevassa, kauan odotetussa raportissaan. Erittäin korkeiden lämpötilojen esiintyminen WTC:n tuhoutumisissa on tähän mennessä hyvin varmennettu.  [22] Näyttää siltä, että NIST on epähuomiossa sivuuttanut tämän todistusaineiston, ja tarjoudumme tutkimaan asiaa heidän kanssaan pyrkimällä yhteisymmärrykseen ja turvallisuuden lisäämiseen.

12. Tietokonemallit ja havainnollistukset

NIST: ”Vakavampaa vaihtoehtoa (josta tuli WTC 1:lle vaihtoehto B ja WTC 2:lle vaihtoehto D) käytettiin kummankin tornin kokonaisanalyysissa. Täydelliset simulaatiosarjat suoritettiin sitten vaihtoehdoille B ja D. Tutkijat muuttelivat lähtöarvoja, jos edelliset simulaatiotulokset poikkesivat valokuvista tai todistajalausunnoista saaduista havainnoista [esimerkiksi täydellisestä luhistumisesta], mutta vain fysikaalisen todellisuuden rajoissa. Siten esimerkiksi... sovitettiin notkolle painuneiden välipohjien ulkokehän pylväisiin aiheuttamia vetovoimia. [4] ”Välipohjien ensisijainen rooli tornien luhistumisessa oli sisäänpäin suuntautuvan vedon aikaansaaminen niin, että ulkokehän pylväät taipuivat sisään päin. [4] ”Tuloksina saatiin simulaatio kunkin tornin heikentymisestä alkaen lentokoneen törmäyshetkestä ja päättyen siihen hetkeen, jolloin torni tuli epävakaaksi, ts. oli romahtamaisillaan. [4]

Olemme samaa mieltä siitä, että NIST otti käyttöön monimutkaiset tietokonesimulaatiot ja epäilemättä ”sääteli lähtöarvoja” selittääkseen tornien tuhoutumisen, kun suoritetut fysikaaliset palonkestokokeet eivät tukeneet heidän ennaltamäärättyä luhistumisteoriaansa.

Mutta tuollaisten säädettyjen tietokonemallien avulla saatu lopputulos on tuskin vakuuttava, kun mallit julkaistiin ilman kuvallista esitystä ja näyttämättä riittäviä yksityiskohtia, jotta toiset olisivat voineet ne varmentaa. Journal of Civil Engineering -aikakauslehden artikkelissa todetaan:

”NCE:n saamien tietojen mukaan World Trade Centerin tuhon tutkijat (NISTissä) kieltäytyvät näyttämästä tietokoneella tehtyjä havaintoesityksiä kaksoistornien luhistumisesta huolimatta johtavien rakennus- ja paloinsinöörien pyynnöistä. Luhistumismekanismien visualisaatioita käytetään rutiininomaisesti sen tyyppisten epäjatkuviin elementteihin perustuvien analyysimallien varmentamisessa, jollaista [NISTin] tutkijat ovat käyttäneet... Eräs johtava amerikkalainen rakenneinsinööri sanoi NISTin käyttäneen valtavasti resursseja törmäys- ja tulipalomallien kehittelyyn. ’Tähän verrattuna rakenteellinen kokonaismalli ei ole yhtä hienostunut’, hän sanoi. ’Ohjelmisto [jota NIST käytti] on venytetty äärirajoilleen ja on tehty paljon yksinkertaistuksia, ekstrapolaatioita ja arviointeja.’ ”

Lisää yksityiskohtaisia kommentteja NIST:n tietokonesimulaatioista on esittänyt Eric Douglas. [24]

Keskustelisimme mielellämme NIST:n tekemistä tietokonemallinnuksista ja ekstrapolaatioista sekä tarpeesta visualisoida tapahtumia käyttäen numeerisia ja graafisia työkaluja tarkistettaessa ja varmennettaessa äärellisten elementtien analyysia.


 

13. Täydellisen luhistumisen selitys puuttuu

NIST: ”Tämä kirje on vastaus 12.4.2007 esittämäänne korjauspyyntöön....emme voi esittää täyttä selitystä täydelliselle luhistumiselle.” [25]

Tämä NIST:n tunnustus osoittaa ihailtavaa rehellisyyttä sen jälkeen kun se on julkaissut noin 10 000 sivua tornien luhistumisesta, mutta se voi hieman yllättää asianosaiset, mukaan lukien kongressin, joka tilasi NISTiltä täyden selityksen.

Yhdymme siihen, että NIST ei ole tähän mennessä tuottanut täyttä selitystä täydelliselle luhistumiselle. He todellakin huolellisesti selittävät, että heidän raporttinsa ei kata luhistumista vaan että tutkimus ulottuu vain siihen pisteeseen, jossa kumpikin torni ”oli luhistumaisillaan” [4]. Tarjoudumme auttamaan tuon vaikeasti tavoitettavan WTC-tornien ”täydellisen luhistumisen täyden selityksen” löytämisessä, toivoen, ettei tuollaista luhistumista, joka tappoi niin monia viattomia ihmisiä, tapahtuisi enää koskaan. Meillä on muutamia ajatuksia ja voimme perustella niitä kokeellisilla tuloksilla. [13, 22] Meitä kiinnostaa fysikaalinen todistusaineisto ja analyysi, joka johtaa WTC:n tuhoutumisen täydelliseen ymmärtämiseen.

14. Räjähde- tai termiittijäänteiden etsintä

Eräässä NIST:n julkaisemassa usein esitettyjen kysymysten luettelossa on kysymys :”Tutkiko NIST todistusaineistoa, joka viittaa siihen, että WTC-tornit tuhottiin hallitun räjähdepurun avulla? Etsittiinkö teräksestä räjähdysaineiden tai termiitin jäänteitä? Termiitin ja rikin yhdiste (jota sanotaan termaatiksi) leikkaa terästä kuin kuuma veitsi voita”. Vastaus: NIST ei suorittanut kokeita näiden yhdisteiden jäämien löytämiseksi teräksestä.” [3]

Olemme samaa mieltä: ei ole näyttöä siitä, että NIST olisi tehnyt kokeita termiitti- tai räjähdysainejäämien löytämiseksi. Tämä on toinen huomionarvoinen tunnustus. NFPA:n sääntö 921 määrää pyroteknisten materiaalien, erityisesti termiitin, esiintymisen selvittämisestä tulipalojen ja räjähdysten tutkimuksissa:

”Epätavallisia jäämiä voi jäädä alkuperäisestä polttoaineesta. Nämä jäämät voivat johtua termiitistä, magnesiumista tai muista pyroteknisistä materiaaleista.” [26]

Jätteissä (kiinteytynyt kuona, pöly jne) mahdollisesti olevat jäljet termiitistä kertoisivat meille paljon rikoksesta ja tuhansien loukkaantumisten ja kuolemien syistä. Tämä on säännönmukainen menettely tulipalojen ja räjähdysten tutkimuksissa. Ehkäpä NIST selittää, miksi he eivät ole etsineet näitä jäämiä? Laki edellyttäää, että palopaikkatutkijat ovat valmiit perustelemaan poikkeamisen säännönmukaisesta menettelystä. [26]

Tutkiva toimittaja Jennifer Abel kysyi äskettäin NISTiltä tästä tärkeästä asiasta. Abel: ”...entä  kirje, jossa NIST sanoi, ettei se etsinyt näyttöä räjähteistä? Neuman [NIST:n edustaja, joka mainitaan WTC-raportissa]: ”Aivan, koska sellaista näyttöä ei ollut.” Abel: ”Mutta miten te voitte tietää, ettei näyttöä ollut, jos ette ensin etsineet sitä?” Neuman:”Sellaisen etsiminen, jota ei ole, on ajan ja veronmaksajien rahojen haaskausta.” [27]

Tämän vastauksen ilmeinen välttelevyys voisi olla humoristista, ellei NIST:n lähestymistapa tosiasiassa tässä vaikuttaisi niin monien viattomien ihmisten elämään. Meidän mielestämme termiitin ja muiden NFPA 921 -säännössä määriteltyjen jäämien etsiminen ei ole ”ajan haaskausta”. Voimme ehkä myös auttaa tässä, sillä me olemme etsineet viimeisimpiä analyysimenetelmiä käyttäen sellaisia jäämiä WTC:n jäänteistä, erityisesti siitä runsaasta myrkyllisestä pölystä, jota syntyi kun rakennukset luhistuivat surmaten tuhansia ihmisiä, ja todisteet termiitin käytöstä lisääntyvät koko ajan. [13,23]

 

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Olemme luetelleet FEMAn ja NISTin World Trade Centerin traagista ja järkyttävää tuhoa koskevista tutkimuksista neljätoista asiaryhmää, joista olemme yhteisymmärryksessä näiden kanssa. Yhdymme siihen, että tornit luhistuivat lähes vapaan pudotuksen nopeudella, ja tämä on tärkeä lähtökohta. Yhdymme siihen, että useita suosittuja myyttejä on osoitettu vääriksi, kuten se, että teräs suli tulipalojen seurauksena tai että tornit olivat onttoja putkia tai että välipohjat romahtivat toistensa päälle pinoon kuin pannukakut, mikä selittäisi tornien täyden tuhon. Olemme samaa mieltä siitä, että 47-kerroksisen WTC 7:n (johon ei osunut lentokonetta) luhistumista on vaikea selittää tulipalojen alkuun saattamana tapahtumaketjuna ja että NIST on (tähän mennessä) kieltäytynyt etsimästä räjähdejäämiä. [3,22,27]. Tutkimusryhmämme haluaisi rakentaa tälle perustalle ja vaihtaa ajatuksia NISTin tutkimusryhmän kanssa, varsinkin kun NIST on rehellisesti myöntänyt (vastauksessaan joillekin meistä syyskuussa 2007), että

”...emme pysty antamaan täyttä selitystä täydelliselle luhistumiselle.” [25]

Tarjoudumme keskustelemaan näistä asioista luonnontieteen ja insinööritaidon kysymyksinä sekä kansalaisvelvollisuutena. Tuhansien ihmisten henki voi hyvinkin riippua siitä.

 

KIITOKSET

Monet kiitokset hyödyllisistä keskusteluista Jim Hoffmanille, tri Gregory Jenkinsille, tri Jefrey Farrerille, professori Kenneth Kuttlerille, professori David Ray Griffinille, Gregg Robertsille, Bra Larsenille, Gordon Rossille, professori David Griscomille, professori Graem MacQueenille ja tutkijoille osoitteissa AE911Truth.org ja STJ911.org.

 

LÄHTEET

1 S. W. Banovic, “Federal building and fire safety investigation of the World Trade Center disaster: Steel inventory and identification, NIST NCSTAR1-3B”. Gaithersburg, MD: National Institute of Standards and Technology, September 2005.

2 Federal Emergency Management Agency (FEMA), World Trade Center building performance study: Preliminary observations, and recommendations, Report FEMA 403. Washington, D.C.: Federal Emergency Management Agency, May 2002.

3 S. Sunder, W. Grosshandler, H. S. Lew, et al. “National Institute of Standards and Technology (NIST) federal building and fire safety investigation of the World Trade Center disaster, answers to frequently asked questions”, Gaithersburg, MD: National Institute of Standards and Technology, August 30, 2006. [Online]. Available: NIST, http://wtc.nist.gov. [Accessed March 17, 2008].

4 S. Sunder, W. Grosshandler, H. S. Lew, et al. “Final report on the collapse of the World Trade Center towers, NIST NCSTAR. Gaithersburg”, MD: National Institute of Standards and Technology, September 2005.

5 Z. P. Bazant and Y. Zhou, “Why did the World Trade Center collapse? Simple analysis”, J. Eng. Mech., vol. 128, pp. 2-6, January 2002.

6 E. Nalder, “Twin towers engineered to withstand jet collision”, Seattle Times, February 27, 1993. [Online]. Available: http://archives.seattletimes.nwsource.com/cgibin/texis.cgi/web/vortex/di... [Accessed April 5, 2008].

7 Public Broadcasting System, “Why the Towers fell”, Public Broadcasting System, 2002. [Online]. Available: http://www.pbs.org/wgbh/nova/transcripts/2907_wtc.html [Accessed March 17, 2008].

8 J. B. Meigs, D. Dunbar, B. Reagan, et al. “Debunking the 9/11 myths, special report”, Popular Mechanics, vol. 182, pp. 70-81, March 2005.

9 D. R. Griffin, Debunking 9/11 debunking: “An answer to Popular Mechanics and other defenders of the official conspiracy theory”, Northampton, MA: Interlink Books, 2007.

10 S. Sundar, Opening remarks of Dr. S. Shyam Sunder (NIST), May 2006. [Online]. Available: NIST, http://wtc.nist.gov/media/Sunder_Progressive%20Collapse_Remarks_050106.p... [Accessed March 27, 2008].

11 S. W. Banovic, T. Foecke, W.E. Luecke, et al. “The role of metallurgy in the NIST investigation of the World Trade Center towers collapse”,JOM, vol. 59, no. 11, pp. 22-29, November 2007.

12 D. A. Firmage. (April 10, 2006). “Refuting 9/11 conspiracy theory”, The College Times, p. A6.

13 S. E. Jones, “Why indeed did the WTC buildings completely collapse?”, Journal of 9/11 Studies, vol. 3, pp. 1-47, September 2006. [Online]. Available: www.journalof911studies.com [Accessed March 17, 2008].

14 F. Legge and T. Szamboti, “9/11 and the twin towers: Sudden collapse initiation was impossible”, Journal of 9/11 Studies, vol. 18, pp. 1-3, December 2007. [Online]. Available: www. journalof 911studies.com [Accessed March 17, 2008].

15 J. Glanz, “A nation challenged; the site: Engineers have a culprit in the strange collapse of 7 World Trade Center: Diesel fuel”, New York Times, November 29, 2001, p. B9.

16 J. Glanz, “A nation challenged; the site: Engineers have a culprit in the strange collapse of 7 World Trade Center: Diesel fuel”, New York Times, November 29, 2001, p. B9.

17 D. L. Griscom, “Hand-waving the physics of 9/11”, Journal of 9/11 Studies, Letters, February 8, 2007. [Online]. Available: www.journalof911studies.com [Accessed March 17, 2008].

18 T. W. Eagar and C. Musso, “Why did the World Trade Center collapse? Science, engineering, and speculation”, JOM, vol. 53, no. 12, pp. 8-11, December 2001.

19 W. Manning, “Selling out the investigation”, Fire Engineering, January 2002, p. 4.

20 J. Gourley, R. McIlvaine, W. Doyle, S. E. Jones, K. Ryan and R. Gage, “Appeal filed with NIST pursuant to earlier request for correction”, Journal of 9/11 Studies, 17 pp. 1-16. [Online]. Available: www.journalof911studies.com [Accessed March 17, 2008].

21 J. R. Barnett, R. R. Biederman and R. D. Sisson, Jr., “An initial microstructural analysis of A36 steel from WTC building 7”, JOM, vol. 53, no. 12, p. 18, December 2001.

22 S. E. Jones, J. Farrer, G. S. Jenkins, et al. “Extremely high temperatures during the World Trade Center destruction”, Journal of 9/11 Studies, vol. 19, pp.1-11, January 2008. [Online]. Available: www.journalof911studies.com [Accessed March 17, 2008].

23 D. Parker, “WTC investigators resist call for collapse visualisation”, New Civil Engineer, November 1, 2005. [Online]. Available: http://www.nce.co.uk/news/2005/11/wtc_investigators_resist_call_for_coll... [Accessed April 8, 2008].

24 E. Douglas, “The NIST WTC investigation-- how real was the simulation? A review of NIST NCSTAR 1”, Journal of 9/11 Studies, vol. 6, pp. 1-28, December 2006. [Online]. Available: www.journalof911studies.com [Accessed March 17, 2008].

25 C. S. Fletcher (NIST), “Response to request for correction”, Journal of 9/11 Studies, vol. 17, pp. 17-23, November 2007. [Online]. Available: www.journalof911studies.com [Accessed March 17, 2008].

26 National Fire Protection Association, “Guide for fire and explosion investigations”, NFPA 921. [Online]. Available: http://www.nfpa.org/aboutthecodes/AboutTheCodes.asp?DocNum=921 [Accessed March 17, 2008].

27 J. Abel, “Theories of 9/11”, Hartford Advocate, Hartford, Connecticut, January 29, 2008. [Online]. Available: http://www.hartfordadvocate.com/article.cfm?aid=5546 with reply: http://www.hartfordadvocate.com/article.cfm?aid=5674 [Accessed March 17, 2008].